Päivitykset kuukaudelta joulukuu, 2014 Näytä/piilota kommentit | Näppäimistön pikavalinnat

  • nopoles 13.01 / 1.12.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Vastaa ja voita miljoona kultarahaa (leikisti) 

    Tykkääkö joku todennäköisyyslaskennasta?

    Mikä olisi paras taktiikka voittaa miljoona kultarahaa seuraavassa

    -teitä on kolme ja saatte sopia taktiikkanne etukäteen, mutta itse kilpailussa kaikki kommunikointi on kielletty 

    -jokaiselle teistä arvotaan kolikkoa heittämällä päähän pupunkorvat tai aasinkorvat

    -sitten menette hetkeksi samaan huoneeseen niin että näette toistenne korvat, mutta ette omianne

    -sitten jokainen saa yksinään päättää yrittääkö arvata onko itsellä pupun- vai aasinkorvat vai onko arvaamatta mitään

    -jos yksikin teistä arvaa väärin tai kukaan ei arvaa mitään, ette saa mitään

    -jos yksikin teistä arvaa oikein eikä kukaan arvaa väärin, saatte kaikki miljoona kultarahaa

    ?

    50-50 -taktiikka lienee helppo, mutta siitä voi parantaa.

    Oikein vastanneelle – no, ei miljoonaa kultarahaa, mutta jos satatuhatta laisciaisen TNG-pistettä*…

    *todennäköisyysguru

    Mainokset
     
    • nopoles 16.25 / 1.12.2014 Pikalinkki | Vastaa

      Toistaiseksi vain yksi vastaus (Fb:n kautta). Tulisiko niitä enemmän, jos lupaisi oikeasta vastauksesta satatuhatta PITNPPO-pistettä*?

    • JaniK 18.29 / 1.12.2014 Pikalinkki | Vastaa

      Jos molemmilla muilla on aasinkorvat, vastaan pupunkorvat. Jos taas muilla on pupunkorvat, vastaan aasinkorvat. Jos heillä on sekä-että, en vastaa mitään. Sama kaikille.

  • nopoles 11.02 / 28.5.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Matematiikkaa triviaaleille olennoille (kuten minulle) 

    On se hyvä, että jotkut osaavat matematiikkaa ja heiltä voi maallikko kysyä mieltä askarruttavia asioita – kuten että ”Kun on kerta todistettu, että omega-luvuissa (Chaitin 1975) on jossain kohtaa kaikki mahdolliset lukuyhdistelmät (Delahaye 2007) – esimerkiksi triljoonakolme nollaa peräkanaa – niin eikö siellä ole sitten myös ääretön ketju nollia? Eihän ole olemassa mitään lyhyintä sarjaa nollia, mitä luvussa ei olisi?”.

    Matemaatikot vastasivat, että ”mielivaltaisen monta” ei ole sama asia kuin ”äärettömästi”. Yhden vastaajan esimerkkiluku jotenkin ovelasti valaisi tämän kirjoittajalle (triviaalille olennolle*) tätä eroa: 0,101001000100001000001000000100000001000000001000000000100000000001000000000001 …
    -tässä luvussa nollaketjut venyvät mielivaltaisen pitkiksi, mutta eivät äärettömiksi, koska ykkönen keskeyttää ketjun sitten aina. Vaikka etsimistä jatkaisi äärettömän pitkän ajan? Niin kai sitten. Okei, eihän mielivaltaisen isoja ja äärettömiä kannata tietenkään arkijärjellä yrittää ymmärtää…

    Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki äärettömät pitäisi kieltää:-) Fysiikasta varsinkin, koska mikään ääretön asia ei mahdu mihinkään fysikaaliseen todellisuuteen, josta jotain voi tietää. Matematiikassa äärettömiä tietenkin pyöritellään rutiinilla, toiset äärettömät ovat vieläpä mahtavampia kuin toiset niin kuin Georg Cantor nerokkaan yksinkertaisesti todisti.

    Kaikenlaiset äärettömien aiheuttamat paradoksit – kuten se, että parittomia lukuja on yhtä paljon kuin parittomia ja parillisia yhteensä; tai Hilbertin hotelli, jossa aina on tilaa äärettömälle määrälle uusia vieraita, kun vaan huonejärjestystä muutetaan – saataisiin poistumaan, kun sovittaisiin, että ääretöntä ei ole olemassa ja sen sijaan lyötäisiin maksimi johonkin lukuun.

    Maksimi voisi olla aina kulloinenkin suurin luku, jonka joku pystyy määrittelemään ja paperille kirjoittamaan ja vaihtua aina, jos joku keksii vielä isomman. Tällaista ”kuka osaa laskea pisimmälle?” –kysymyksen pro-versiota on pohdittu Scott Aaronsonin blogissa (ja päädytty ”kiireisiin majaviin”).

    On helppo keksiä kirjoittaa ylös niin isoja lukuja, että niille ei keksi enää mitään käyttöä saati, että niiden suuruutta pystyisi ihminen mitenkään mieltämään. Luvun järjetön suuruus ei kuitenkaan tässä haittaa: oli maksimiksi sovittu kuinka iso luku vaan, se ei ole koskaan yhtään lähempänä ääretöntä kuin on esimerkiksi luku kolme (nolla prosenttia äärettömästä on kasassa aina, keksi joku maksimiluvuksi kuinka iso luvun tahansa).

    • ”Triviaali olento” on Paul Erdösin termi ei-matemaatikoille. (Matemaatiikan tekemisen lopettaneet matemaatikot ovat ”kuolleita” ja lapset ovat ”epsiloneja”).

    Viitteet:

    Chaitin, G. J. 1975: A theory of program size formally identical to information theory. J. Assoc. Comput. Mach. 329-340. Alkuperäinen julkaisu omega-luvuista.

    Delahaye, J.-P. 2007: Omega numbers. Teoksessa: Calude, C. S. (toim.): Randomness and complexity from Leibniz to Chaitin, s. 343-357.

    Koko edellä mainittu teos pdf-muodossa – älyttömän jännä kirja. Sopii myös meille triviaaleille olennoille paremmin kuin oikeat matemaattiset julkaisut.

     
c
luo uusi viesti
j
seuraava artikkeli / seuraava kommentti
k
edellinen artikkeli/edellinen kommentti
r
Vastaa
e
Muokkaa
o
Näytä/piilota kommentit
t
Mene ylös
l
kirjaudu sisään
h
näytä tai piilota ohje
shift + esc
Peruuta