Hadzan vatsa

Seuraavan kerran kun kuulet juttua ”hyvistä ja huonoista bakteereista” kannattaa muistaa kaksi sanaa: ”hadzan vatsa”!

Ainoa oikea vastaus kysymykseen ”Mitkä ovat hyviä ja mitkä huonoja bakteereja? – ja siihen läheisesti liittyvään kysymykseen: ””Mikä on hyvä ja mikä huono ruokavalio?”” – alkaa sanoilla: ”No, se vähän riippuu…”

Erinomainen johdanto bakteeri-ruokavalio -keskustelulle on Schnorrin ym. (2014) artikkeli itä-afrikkalaisen Hadza-heimon metsästäjä-keräilijöiden suolistobakteereista.

Seuraavaksi keskustelussa voisi siirtyä miettimään vaikka sitä, että 22% hadzojen bakteereista ei pystytty tunnistamaan lajilleen, suvulleen tai edes heimolleen. Vastaavia tieteelle tuntemattomia eliöitä voi hyvinkin elää omassa suolessasi – ja suussasi. (”Tuntematonta elämää?” – ”Marsissa?, eikun tota, se on tässä ihan kieleni kärjellä…”)

Vähintäänkin suolessasi ja suussasi on aika lailla varmasti elämänmuotoja, josta ei tiedetä yhtään mitään muuta kuin joku ihme 16s-rna-geenin nukleotidijärjestys.

Minkäs teet, jos suolesi bakteeriyhteisön ötöt kerta kaikkiaan kieltäytyvät elämästä jossain laboratoriomaljalla ilman rakasta yhteisöään. Milläs niitä tutkii?

Seuraavaksi keskustelunaiheeksi voi ottaa sen faktan, että metsästäjä-keräilijöiden bakteerit ovat aika erilaisia kuin muiden ihmisten (Schnorr ym. 2014).

Terveellisenä pidetyt (AB-piimäänkin lisättävät) bakteerit puuttuvat maailman viimeisiltä Itä-Afrikkalaisilta metsästäjä-keräilijöiltä tyystin ja sen sijaan heillä on paljon sellaisia bakteereja, jotka meillä kaikilla muilla – jotka emme enää ole Itä-Afrikkalaisia metsästäjä-keräilijöitä – yhdistyvät monenlaisiin sairauksiin.

Hyvä vai paha? Se vähän riippuu… Hadzan vatsan AB-piimä voisi saada pahemman kerran sekaisin, vaikka meille se luultavasti tekee hyvää (ja maistuukin hyvältä).

Sitten kun keskustelussa on tarpeeksi kauan pohdittu paksusuolen ”elintärkeää” bakteeripopulaatiota (kymmeniä biljoonia yksilöitä, 2 kg massaa), on hyvä ottaa esiin sekin fakta, että koko paksusuolen bakteereineen voi leikata pois ja ihminen voi voida aivan upeasti eikä ollenkaan huomatakaan, että jotain puuttuu.

Lisäys: Toki ohutsuolen loppuosa sopeutuu ja sen bakteeripopulaatio alkaa muistuttaa paksusuolen kaltaista yhteisöä (Kohyama 2009).

Länsimainen ihminen, jolle on tarjolla paljon helposti sulavaa ravintoa ainakin selviää vailla koko paksusuolta ilman mitään ilmeisiä terveysongelmia. Hadzoille, varsinkin naisille, paksusuolen poisto voisi tehdä tiukempaa, kun äijät kuitenkin napostelevat ainaisilla retkillään ison osan hunajasta ja lihasta ja itse joutuu pureskelemaan ja imeskelemään enemmän niitä sitkeitä kasvien juuria ja paksusuolen bakteereille on ihan tosissaan töitä, että jotain ravintoakin niistä irti saisi.

Viiteet:

Kohyama, A., Ogawa, H., Funayama, Y., Takahashi, K., Benno, Y., Nagasawa, K., Tomita, S., Sasaki, I. ja Fukushima K. 2009: Bacterial population moves toward a colon-like community in the pouch after total proctocolectomy. Surgery 145:435-447

Schnorr, S.L., Candela, M., Rampelli, S., Centanni, M., Consolandi, C., Basaglia, G., Turroni, S., Biagi, E., Peano, C., Severgnini, M., Fiori, J., Gotti, R., De Bellis, G., Luiselli, D., Brigidi, P., Mabulla, A., Marlowe, F., Henry, A.G. ja Crittenden, A.N. 2014: Gut microbiome of the Hadza hunter-gatherers. Nat. Commun. 5: 3654

Mainokset